Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura

Tietoja Rautalammin Korhosista

 

 

Sukuselvityksiä on tehty pitkään, mutta varsinkin aikaisempina vuosina vain vähän on julkaistu. Selvitykset ovat kiertäneet sukulaiselta toiselle monistettuina kappaleina. Tarkistettuja versioita joidenkin sukuhaarojen osalta on julkaistu sukuseuran lehdessä Vanhassa Tuomaassa.

 

Vanhimpia lienee kuopiolaisten August Korhosen ja "suku-Granitin" eli ilmeisesti Sukukuvaston tekijän E. Granit-Ilmoniemen vuonna 1922 tekemä lyhyt, liitteineen yhdeksänsivuinen selvitys "Tietoja Rautalammin Korhosten suvusta verokirjojen mukaan".  Sukuselvitys on nyt nähtävissä myös näiltä sukuseuran kotisivuilta. Sukuselvityksen saat auki klikkaamalla tätä. (Tiedosto on pdf-muodossa.)

 

Sukuseuran perustamisen tienoilla sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja "Kiinan-Kalle" eli Kalle Emerik Korhonen kokosi laajan aineiston useista, lähinnä vesantolaisista sukuhaaroista. Aineisto on edelleen kokoamatta yhteen ja puhtaaksikirjoittamatta.

 

Rautalammin historian kirjoittamisen yhteydessä Veijo A. Saloheimo laati 1950-luvulla sisällysluetteloineen 24-sivuisen selvityksen "Rautalammin Korhoset, vuoteen 1770 asti syntyneet". Nykytietämyksen valossa siinä on joitakin virheitä, muun muassa kantaisämme Tuomaan asuinpaikka, ja joitakin sekaannuksia, mutta se oli pitkään ainoa sukumme vanhimmista polvista tehty yhtenäinen selvitys. Virheistään huolimatta se on siis ollut sukuseuramme kannalta merkittävä selvitys. Voit lukea sen täältä. Samoihin aikoihin hän on kirjoittanut myös julkaisematta jääneen kertomuksen Rautalammin Korhosten vaiheista 1500-1700-luvuilla.

 

Suvun vanhimpia polvia on selvitellyt myös Laukaan historian ensimmäisen osan kirjoittaja Nils Berdtson 1960-luvun alkupuolella. Sukuseuran saaman tiedon mukaan tämä käsikirjoitus olisi osa hänen selvityksestään. Nämä sivut saatiin vasta Vesannon sukukokouksessa 2016. Sivut on kuvannut Erkki Hämäläinen 19.4.2016. Tiedossa ei ole, missä alkuperäistä käsikirjoitusta säilytetaan.

 

Laajoja selvittelyjä ovat myöhemmin tehneet muiden muassa Juhani Korhonen, joka jatkoi Saloheimon selvitystä vuoteen 1850, Anni Pakarinen, Hannes Korhonen ja Ilkka Korhonen. Eero Lindsberg kokosi Saikarin–Vaajasalmen kyläkirjan tekemisen yhteydessä selvityksen Vaajasalmen Korhosista. Useita yksittäisiä sukuhaaroja on tämän lisäksi selvitetty aina nykypäiviin asti. Joitakin näistä on julkaistu Wanha Tuomas -lehdessä.

 

Kainuun Korhosten sukua oleva Martti Korhonen on koonnut sukuluettelon, joka ulottuu 1900-luvun alkuun. Se on luonteva jatko Veijo Saloheimon ja Juhani Korhosen selvityksille. Katso kirjaesittelyä täältä.

 

Sähköisessä muodossa on olemassa laajojakin sukuluetteloita ja tietokantoja. Hyvä esimerkki on suolahtelaisen Veli Rytkösen parituhatsivuinen ja enemmän kuin kymmenen tuhatta taulua käsittävä selvitys kantaisämme pojanpojan Paavo Korhosen, s. n. 1570, jälkeläisistä. Siinä hän seuraa Paavon kahden pojan Lemetin s. n. 1612 ja Mikon s. n. 1615 jälkeläisiä sekä mies- että naislinjoja pitkin. 

 

Verkossa julkisesti näkyvistä selvityksistä laajimpia lienee Tommy Pohjosen, Lea Hytösen ja Emmi Emilia Turpeisen Geni-sukututkimussivustolla ylläpitämä kantaisämme Tuomas Pekanpoika Korhosen jälkeläisten luettelo, jonka voi nähdä myös sukupuumuodossa. Siinä on kaikkiaan noin 5000 henkilön tiedot.

 

Näiden selvitysten arvo on siinä, että ne ovat helposti saatavissa ja toisin kuin useimmissa sukuseuran julkaisemissa selvityksissä niissä on seurattu myös naislinjoja eli tytärten jälkeläisiä. Vastapainona on se, että ne perustuvat usein paljolti toisen käden lähteisiin, toisin sanoen suuri osa tiedoista on poimittu aikaisemmista tutkimuksista eikä lähdeviitteitä ole näkyvissä. Vanhojen selvitysten arvailut ja virhetulkinnat saattavat siis periytyä tällä tavalla uusiinkin kokoelmiin ilman että lukija voi tietää, kuinka varmalla pohjalla esitetyt tiedot ovat. Varsinkin 1500-luvun ja 1600-luvun, mutta osittain vielä myös 1700-luvun alkupuolen tiedot ovat monesti vain arvioita ja päätelmiä, sillä tarkkoja vuosilukuja, päivämääristä puhumattakaan, ei alkuperäislähteisiin ole yleensä kirjattu.

 

Edellä esitetyistä varauksista huolimatta tällaisten kokoomaselvitysten laatiminen on sukuseuran kannalta arvokasta ja merkittävää perustyötä. Ne luovat uusia kokonaisuuksia eri tahoilla, jopa toisten sukujen piirissä kerätyistä tiedoista ja auttavat näkemään sukumme yhteydessä muihin sukuihin. Samalla ne ovat osoitus sellaisen kollektiivisen yhteistyön voimasta, johon sukuseura ei yksin pystyisi.

 

Rautalammin Korhosten tyttärien jälkeläisiä verkossa muiden sukujen selvityksissä.